Kasvimaan perustaminen, suunnittelu ja lannoitus

Kasvimaan perustaminen ja suunnittelu kannattaa tehdä huolellisesti, jotta kasvimaata on helppo ja mukava hoitaa. Oikein perustetun kasvimaan kasvit myös menestyvät paremmin. Myöhemmin onkin jännittävää korjata satoa ja syödä omasta kasvimaasta poimittuja vihanneksia ja muita kasviksia. Kasvimaassa voi kasvattaa vaikkapa retiisiä, sipulia, sokerihernettä, porkkanaa, persiljaa, tinjamia, tilliä, palsternakkaa ja perunaa.

Kasvimaan suunnitteluun ennen sen varsinaista perustamista kuuluu kasvimaan paikan valitseminen ja kasvatettavien kasvien valinta. Kaikki kasvit eivät viihdy vierekkäin, ja ne myös kasvavat eri tahtiin, joten tällaiset asiat on hyvä tietää. Myös kasvien määrän ei tulisi olla liian suuri kasvimaan kokoon nähden, jotta niillä olisi tilaa kasvaa. Kasvimaan sijainniksi sopii nurmikko- tai peltoalue, jolle aurinko pääsee paistamaan.



Kasvimaan perustaminen alkaa maa-alueen kääntämisellä. Nurmikko- tai peltoalue käännetään aina siivu kerrallaan käyttäen apuna lapiota tai talikkoa. Kun maa on käännetty, se tulee siistiä rikkakasveista ja ruokoturpeista esimerkiksi jyrsimellä. Myös isommat kivet on hyvä ottaa pois.

Seuraavaksi muokattu ja siistitty kasvimaan alue kalkitaan. Ennen kalkitsemista on hyvä tarkistaa maan happamuus. Tämä onnistuu apteekissa myytävien pH-liuskojen avulla. Tarkemman tiedon maan tarvitsemista ravinteista ja kalkista saa halutessaan lähettämällä maanäytteen viljavuuspalveluun. Eri kasvimaan kasveille optimaalinen happamuusaste maan suhteen vaihtelee hieman, mutta yleisesti ottaen maan sopiva pH on 6-7. Kalkki vähentää maan happamuutta. Uusi kasvimaa tulee kalkita niin, että esimerkiksi 10×10 metrin alueelle levitetään 50 kiloa kalkkia tasaisesti. Sama tehdään vähintään kahden seuraavan vuoden aikana, mutta myöhemmin kalkkia ei tarvita niin suuria määriä. Jos kasvimaa on kooltaan vain 5×5 metriä, kalkkia luonnollisesti tarvitaan vain 12-13 kiloa.

Kasvimaahan levitetään reilu kerros kasvuturvetta tai kompostimultaa ja sekoitetaan se pintamaahan. Turpeen tai mullan ansiosta maa kestää paremmin kosteutta ja kasvit menestyvät paremmin ja pystyvät kasvattamaan vankat juuret.

Sitten maa lannoitetaan. Lannoittaessa täytyy ottaa huomioon, että eri kasvit tarvitsevat eri määrät lannoitetta. Joten koko kasvimaata ei tule lannoittaa tasaisesti samalla määrällä lannoitetta, vaan ennakkoon miettiä missä kohdassa aikoo kasvattaa mitäkin kasvia ja paljonko lannoitetta tietty kasvi tarvitsee. Lannoitesäkissä on ohjeet eri kasvien lannoitukseen. Lannoitetta tulisi levittää suunnilleen sopiva määrä, ei liian paljon eikä liian vähän.

Tietyt kasvit kasvavat nopeasti ja ne voidaan kylvää suoraan kasvimaahan. Tällaisia kasveja ovat muun muassa punajuuri, lanttu, nauris, pinaatti, tilli, herne, retiisi, porkkana ja monet eri kukkalajit. Nämä kasvit kasvavat kasvimaalla nopeasti.

Jotkin kasvit taas kasvavat hitaammin ja ne tarvitsevat enemmän aikaa kasvamiseen. Näitä kasveja ovat muun muassa kurpitsa, sipuli, yrtit, munakoiso, kaali, paprika, purjo, selleri ja tomaatti. Jotta näiden kasvien kasvaminen varmistettaisiin, olisi ne hyvä esikasvattaa sisätiloissa ennen niiden taimien kylvämistä kasvimaahan. Taimet voi myös ostaa valmiina, joten niitä ei välttämättä tarvitse itse kasvattaa.

Kun kasvit on asetettu kasvamaan kasvimaahan, alue tulee kastella perusteellisesti. Kasvimaa tulee myös jatkossa kastella säännöllisin väliajoin.

Lisää tietoa:

Yhteishyvä: Kasvimaan perustaminen

Biolan: Kasvimaan perustaminen