Linnunpönttö – mitat ja rakennusohje

Linnunpönttö houkuttelee pihapiiriin lintuja, joista on iloa alueen ihmisille. Linnunpöntöstä on kuitenkin erityisesti apua ja hyötyä koloissa pesiville linnuille, sillä luonnossa olevista sopivia koloja ei ole tarpeeksi. Yleisimpiä kolopesijöitä ovat tiaiset ja tikat, mutta kolopesijöihin kuuluu myös monia muita lintulajeja. Lintupönttöjen avulla linnut pääsevät pesimään paremmin ja näin ollen lintujen määrää voidaan lisätä etenkin metsissä. Lintupönttö voi olla linnun tai oravan pelastus talviaikaan, sillä se on pöntössä suojassa talven pakkasia.

Yleiset pönttötyypit ovat puupölkkyinen luonnonpönttö ja laudasta tehty linnunpönttö. Kummankin lintupöntön tekemiseen käytetään pitkälti samoja rakennusmateriaaleja. Luonnonpönttöjen rakentamiseen ei käytetä kuitenkaan seinälautoja.



Vaikka linnunpöntön tekisikin ilman ohjeita ja hätäisestikin, pöntöstä voi olla iloa ja hyötyä moneksi vuodeksi. Kuitenkin, oikeita materiaaleja ja rakennusohjeita noudattamalla linnunpöntöstä on enemmän hyötyä, se soveltuu paremmin linnuille ja se myös kestää kauemmin lahoamatta. Lautapöntön rakennusmateriaaleja ovat: seiniksi höyläämätöntä lautaa, katoksi ja pohjaksi vesivaneria, nauloja, halkeamien paikkaukseen silikonia ja pöntön ripustamiseen rauta- tai metallilankaa. Linnunpöntössä käytettävä lauta ei saa olla maalattua tai kyllästettyä, vaan sen tulee olla höyläämätöntä, jolloin se on lämmin ja se pääsee myös hengittämään. Tuubisilikoni on vaaratonta linnuille. Työkaluina tarvitaan sahaa, poraa, vasaraa, puukkoa ja suorakulmaa.

Linnunpöntön rakentamisessa tulee huomioida joitain tärkeitä asioita. Linnunpöntön pohja tulee olla upotettuna seinien sisään, jottei seinää pitkin valuva vesi jää pohjalle eikä se pääse imeytymään linnun pesän rakenteisiin. Jos näin pääsee käymään, linnunpoikaset voivat paleltua. Pohjassa tulee olla myös reikiä, joista kosteus pääsee pois. Aukko, josta lintu lentää pönttöön tulee olla porattuna sisäänpäin yläviistoon, jotta sadevettää pääsee mahdllisimman vähän pönttöön. Lentoaukon pitää olla sielä ja ehjä, sekä muut pöntön osat kuten raot ja halkeamat täytyy paikata ja niiden tulee olla ehjiä, jottei lintu niihin takerruta ja vahingoita itseään.

Linnunpöntön mittojen toteutus riippuu sitä, mille lintulajeille pönttö suunnitellaan. Tärkeimmät mitat ovat pöntön lyhyemmän sisäsivun pituus ja lentoaukon koko. Pienille ja yleisille linnuille kuten muun muassa hömötiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, talitiainen, kirjosieppo ja lapintiainen sopii melko pieni linnunpönttö, jossa mitat ovat suunnilleen: lentoaukon halkaisija 3 cm, sisäsivun pituus 11 cm, ulkoseinän korkeus 25-30 cm ja lentoaukon keskikohdan etäisyys katosta 8 cm. Kottarainen, leppälintu, käki, käenpiika, varpunen, tervapääsky taas tarvitsevat kooltaan hieman isomman pöntön, jonka lentoaukkokin on suurempi ja eri pöllölajit paljon suuremman pöntön, jossa lentoaukon halkaisijan täytyy olla jopa 18 cm. Linnunpönttö tulee myös ripustaa oikealle korkeudelle. Pienten lintulejien ollessa kyseessä tämä korkeus on yleensä 1,5-3 metriä. Linnunpönttö tulee kiinnittää tukevasti puuhun ja sellaiseen paikkaan, joka on linnuille ja niiden poikasille alueena turvallinen.

Enemmän linnunpöntön rakentamisesta, rakennusohjeita, pönttöjen mitoista ja muista asioista löydät seuraavasta artikkelista:

Linnunpönttöjen rakennusohjeet – Birdlife.fi